Nani Annette » Kuvaan tunnetta.

Tag Archives: Helsinki

Puhelimeni värisi yliopiston massaluennolla. “Anteeks, anteeks, anteeks, anteeks.” Yritin karata käytävään mahdollisimman huomaamattomasti, mutta sen sijaan sain tiukan katseen salin edessä olevalta proffalta ja muutamilta niistä 300 opiskelijasta, jotka minua ympäröivät. Puhelimen värinä, klaffituolin kolahdus, kenkien kopina, luentosalin ovi. Tähän puheluun oli pakko ehtiä vastaamaan! “Nani Huovinen.” Ehdin. Tuo puhelu on ehkä elämäni suuressa mittakaavassa pieni juttu, […]

LUE LISÄÄ. CONTINUE READING.

Perhekuvaukset ovat kaaoksen taltuttamista kauniiksi kuviksi. On nimittäin huonosti nukuttua yötä, koliikkia, tottelematonta koiraa, kakkavaippaa, pyykkikaaosta ja räntäkeliä. On kaikkea odotettua ja odottamatonta, jotka pitäisi kesyttää. Kuvailin tyyliäni kurssilaisilleni. Kerroin kuinka skandinaavinen raikkaus, selkeät linjat, minimalismi, saavat sydämeni pamppailemaan. Kuvissa pidän siitä, että kohde on pääosassa ja kaikki muu ympärillä korostaa sitä. Minua on kehuttu […]

LUE LISÄÄ. CONTINUE READING.

I don’t keep count but it’s not one or two times I’ve heard people say: “I don’t have a proper camera to photograph my black dog.” I’m here to reveal that you really need to dig that mobile of yours out of your bag/pocket/*add your own* and start practicing. Sure, there is a difference in quality […]

LUE LISÄÄ. CONTINUE READING.

Joka vuosi sama juttu! Siis ihan joka vuosi, ihan sama juttu. Tulee toukokuu ja minä havahdun näihin ylppäri- ja valmistujaiskuvausasioihin. Aloitan pohdinnan: Mitä uusia kuvauspaikkoja voisin ehdottaa kysyjille?  Haluanko kokeilla jotain uusia kuvausjuttuja, joita olen vuoden varrella opetellut?  Entäs sitten aikataulut: kuinka moneen kuvaukseen minulla on annettavaa? Yksi syy siihen, että otan niin vähän varauksia onkin […]

LUE LISÄÄ. CONTINUE READING.

Rakkauteni vanhoihin koiriin ja aamuaurinkoon ei lopahda. Niinpä tallustellessani kohti aurinkoista Rajasaarta olin kiitollisin mielin: Wilma-mummelin kuvaus odotti muutaman kulman takana ja siniseltä taivaalta helottava aamuaurinko nosti hikipisarat pipon alle. Silloin oli paljon keväisempää kuin nyt. Wilman kuvauksen myötä löysin itseni pohtimasta koirakuvaushistoriaani. Kymmenen vuoden aikana kamerani edessä on käynyt satoja koiria. Ei sillä, että vuosilla tai […]

LUE LISÄÄ. CONTINUE READING.