Anna ihmisten nähdä sinut

On ensimmäinen tai toinen tai kolmas päiväni yrittäjänä yli seitsemän vuotta sitten, ja puhelin soi. Tuttu toiminnanjohtaja eräästä helsinkiläisestä järjestöstä tarjoaa töitä. Kieltäydyn.
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Vain tuon yhden ainoan kerran minut on haettu kotoa töihin. Kaikki muut kerrat olen pitänyt ääntä itsestäni, tehnyt työni näkyväksi, ollut framilla, sanonut, että tässä nyt olen, ota tai jätä.
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Ja sehän siinä kaikista pelottavinta onkin: jotkut ottavat, toiset jättävät.
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Kun kahdeksan vuotta sitten loin FB-sivuni, olin kauhusta jäykkänä. Ensimmäistä kertaa seisoin muiden edessä kuvineni. Jokaisen uuden tykkäyksen kohdalla olin ekstaasissa ja olin kauhuissani. Nyt kaikki näkevät mitä kamerallani teen, ajattelin.

Ja jotkut ottavat, toiset jättävät.

Vaikkei yksikään nainen ole saari, on oma polkunsa tallattava itse. Toisten edessä – ja omien töidensä takana – on seistävä itse. On uskallettava heittää omat sieluntekeleensä maailmaan ja toivoa, että joku ottaa kopin. On kuunneltava kritiikkiä ja joskus suljettava siltä korvat. On tehtävä edes yksi pieni juttu bisneksensä eteen joka ikinen päivä. On kerättävä rohkeutta ja astuttava varjosta valoon.

Jos sinulla on jokin intohimon asia, jonka toivot meidän muiden näkevän, näytä se. Astu varjosta valoon, julkaise sanasi, piirrä, maalaa, kuvita, kuvaa, ompele, laula, äänitä, puhu, tanssi, jonglööraa, näyttele, lausu, luo. Anna muiden nähdä matkasi. Koko jännittävä matka!

Varjosta valoon sattuu silmiin vain kerran.

varjosta valoon rohkeus

”Varjosta valoon.” Tämä kuva löytyy elokuussa julkaistavasta Kalle Virran runokirjasta Vapaus hengittää.

Uutiskirjeet

Menu