Sumean taustan metsästäjä

Blurri tausta. Sitä varten päivitin pienen, kolmen megapikselin, pokkarini Canon Powershot S2 IS:ään. Sillä sain sumean taustan, kuvia apilan kukista, lähikuvan koiran kirsusta ja ikuistettua mökkimaiseman. Kamera kulki kaikkialle.

Aluksi valokuvaus merkitsi kohteen erottelua taustasta. Ei se merkinnyt mitään sen kummempia tarinoita tai ihmeellisen valon ihastelua. Blurri tausta on raaka ja rehellinen vastaus.

Mutta blurri tausta ei tee kenestäkään valokuvaajaa.

Minusta tuli valokuvaaja niiden tarinoiden ja sen valon vuoksi. Minusta tuli valokuvaaja siksi, että tajusin olevani siinä luonnostani hyvä, ja ymmärsin voivani kehittyä siinä yhä paremmaksi. En ole koskaan antanut kovin paljon huomiota heikkouksilleni, sillä en usko niiden ansaitsevan sitä. Maailmanluokan kitaristi? En minä. Matemaatikko? Joku toinen saa sen tittelin.

Olen valmis panostamaan niihin ominaisuuksiini, joissa osoitan jonkinlaista luontaista osaamista. Tiedän kuitenkin sen, ettei kukaan ole menestynyt ilman kovaa työtä. Ei edes se lapsinero, joka sävelsi alle kymmenvuotiaana jonkun sinfonian. Sama tyyppi ei muuten käynyt koskaan koulua, mutta töitä hän taatusti teki.

Tänään maailman valokuvauksen päivänä mietin kaikkia näitä vuosia kameroideni takana. Ja kaikkia niitä asiakkaitani kameroideni edessä. On aika ihmeellistä, että siitä ihan toisen uran valinneesta nuoresta naisesta tuli valon ammattilainen. Ja vuorovaikutuksen, sillä yksin ei tähän kukaan pysty.

Yksi työni ehdottomista helmistä ovat pitkät asiakassuhteet. Koska sosiaaliset tilanteet väsyttävät minut helposti, olen hurjan kiitollinen, kun asiakkaat haluavat palata luokseni. Keskellä kesää sain ikuistaa hurjan ihanan Lotan, tanssijan, tyylitaiturin, kaunottaren, läpeensä rennon uuden ylioppilaan ja Ellan siskon.

Kiitos, Lotta, heittäytymisestäsi – etenkin siitä. Kuvauspäivänä paistoi (eihän tänä kesänä muuta säätä ole ollutkaan tarjolla) ja joka puolella vilisi ihmisiä (pitää jatkossa varata julkiset tilat omaan käyttöön). Katutyöt halusivat välttämättä kuviini, mutta onnistuin sittenkin rajaamaan ne pois. Lotan kanssa oli kuitenkin niin mukavaa, että taisin päästä siihen kuuluisaan flow-tilaan, jossa ideat vain tulevat ja toteutuksetkin onnistuvat.

Hyvää maailman valokuvauksen päivää näiden kuvien myötä! Aika pitkälle olen tullut blurrista taustasta, vaikka kyllähän se on blurri mikä kannattaa.

yo kuvaus rodopuisto ylioppilas ylppäriyo kuvaus rodopuisto ylioppilas ylppäri maailman valokuvauksen päiväyo kuvaus rodopuisto ylioppilas ylppäri maailman valokuvauksen päiväyo kuvaus rodopuisto ylioppilas ylppäriyo kuvaus rodopuisto ylioppilas ylppäriyo kuvaus rodopuisto ylioppilas ylppäriyo kuvaus rodopuisto ylioppilas ylppäriyo kuvaus rodopuisto ylioppilas ylppäri

Uutiskirjeet

Menu