Näin säilytän lomamielen arjessa

Lomalla on luova olo. Aivot ja mieli lepuuttavat, uusia kuvia ja tekstejä syntyy vähintäänkin päässä, mutta aika moni niistä päätyy myös ulkoiselle kovalevylle, kirjaimellisesti. Lomalla olen usein se valokuvaaja, joka haluaisin olla joka päivä.

Reissun päällä kuljen kamera kaulassa ja pysähdyn kolmen sekunnin välein. Jaksan opettaa koirille uusia kuvaideoita ja olen loputtoman kärsivällinen. Kesästadissa kirjoitan näitä juttujani uima-altaassa ja jätskikiskalla ja välillä pyöräillessä johonkin vain. On taivaallinen tunne, kun jokaisen mansikan myötä luovuus vain lisääntyy.

En ole niitä naisia, jotka elävät lomaa (tai viikonloppuja) varten. Jaksan relata viikon ilman töitä, mutta sen jälkeen sormet syyhyävät hommiin. Saan tehdä työtä, josta nautin ja välillä arkeni tuntuu ihan lomalta. Silti tunnistan, kuinka inspiraationi ja luovuuteni eroavat toisistaan loma- ja työkausina. Vuosien varrella olen kuitenkin oppinut muutaman kikan, jolla onnistun ammentamaan lomalla löytynyttä luovuutta ja uutta inspiraatiota myös asiakastöihin – ja arkeeni.

AJAN ALKUUN KAKKOSELLA

Aivot eivät kiihdy nollasta sataan hetkessä tai edes kahdessa. Tunnin kirjoitukseen saattaa helposti mennä ekoina työpäivinä ja -viikkoina kolme tuntia.  Jos voit, aloita vajaalla työviikolla tai tee lyhyitä päiviä. Itse en varaa kuvauksia lainkaan ekalle työviikolle.

Olen valmis taistelemaan viimeiseen asti, jotten kadottaisi lomamielen rentoutta! Mitä sinä voit tehdä, jotta kontrasti viimeisen lomapäivän ja ekan työpäivän välillä olisi mahdollisimman pieni? Itse tykkään siirtää toimiston kesäkeleillä ulos, sillä kun paljaat varpaat kaivautuvat viileään nurtsiin, tuntuu vielä lomalta. Lukuhetki keskellä päivää, iltapäiväkahvit lippakiskalla tai yllärilounas keskustassa ovat kaikki mielen minilomia.

NAUTIN LOMALUOVUUDEN HÄNNISTÄ

Lomalla otan satoja kuvia ja aloitan kymmenittäin tekstejä. Rakastan kuvan ja tekstin editointia, mutta lomallani luon vain uutta. Saatan julkaista muutamia kuvia sieltä sun täältä, mutta jätän suurimman osan loman jälkeiseen aikaan. Kun työt jatkuvat, uusi matsku odottaa työstäjäänsä. On muuten upea tunne nähdä 20:n kirjoittamistaan odottavan tekstin aihio ja varmuuskopioida sadoittain kuvia. Mikä parasta – nämä ovat vain minua varten. Kun arki alkaa kovistella, on hyvä aika kaivaa omista arkistoistaan jotain täysin keskeneräistä ja napata aamupäivä luovalle työlle.

HYÖDYNNÄN LOMAINSPISTÄ ASIAKASTÖISSÄ

Lomalla ja etenkin reissun päällä näen monet jutut ihan uudessa valossa. Itse asiassa: miten kaikki voi olla niin kaunista, kun on lomalla? Henkilökohtaiset projektit ja yleinen maailman tarkkailu kasvattavat minua ammattilaisena, mistä lopulta hyötyvät myös asiakkaani. Tiedän, että tulevia kuvauksia tehdessä muistan lomalla minut asuttaneen inspiraation. Joskus hyödynnän lomainspiksen ihan viimeisen päälle lavastamalla jonkin jo otetun kuvan uudestaan asiakkaiden kanssa. Siitä tulee aina hyvä mieli.

luovuus arjessa

Tällä lomalla inspiroiduin mm. mökin ikivanhoista hirsistä, juhannuskoivuista ja punaisesta.

Parilat! Otin tämän kuvan tähän vain kuuluttaakseni muita parilan ystäviä. Huhuu! Jos tämä ruoanlaittotapa on sulle tuttu, ollaan varmasti ikuiset kaverit!

Tehty on parempi kuin täydellinen – lomallakin. Ei ole niin justiinsa, jos Ruuti ei katso kameraan. Silti nuo läppäkorvien kokoiset Siiskosen ruiskuoripiirakat kertovat oman, herkullisen, tarinansa.

luovuus arjessa

Tällä(kin) lomalla päätin, että NYT (tai siis syksyn aikana) avaan nettisivut myös näille mun katu- ja matkakuville. Sillä kukapa ei haluaisi katsella keskelle Yyterin puista polkua unohdettuja pikkareita?

Voi olla, että tässä ammuin yli, mutta jotenkin nämäkin olivat niin kauniisti aseteltu ABC:n parkkikselle. Otin kuvan Fujilla JA kännykällä. Miksi kaikki on niin kaunista lomalla?

Uutiskirjeet

Menu