Omaa sydäntä varten

Jokaisessa kuvauksessa tulee se hetki, kun tiedän kuvaavani omaa sydäntäni varten. Osan kuvista teen varman päälle. Osa sopii juuri siihen hetkeen tai miljööseen. Osa on onnekkaita sattumia. Osan uskon miellyttävän erityisesti kulloistakin asiakasta. Ja sitten osa on sydäntäni varten.

Vuosien varrella on ollut kaikenlaisia kuvauksia. Yhtään ihan järkkyä ei muistu mieleen, mutta vaikka mitä on koettu. Parkuvia lapsia, karkaavia koiria, stressaantuneita morsiamia ja kaatosadetta, hyttysparvia ja kiukkuisia ohikulkijoita. Jos nykyään jännitän tai stressaan jotain työtehtävää, sanon itselleni, että kaikesta selvitään. Vaikka mitä kävisi, sekin loppuu aikanaan. Mutta jokaisessa kuvauksessa – siis ihan aina – tulee se hetki, jolloin kuvaan omaa sydäntäni varten. En edes yritä selittää kuinka tuo tunne eroaa siitä, että näen jotain kuvauksellista, jonka päätän sopivan jo otettujen kuvien jatkoksi.

Luovan työn tekijänä uskon vahvasti siihen, että intohimomme, visiomme, näkyy lopputuloksessa. Joskus tosi inspiroituneena, flow-tilassa, iho menee kananlihalle tai kylmät väreet juoksevat kehon läpi. Uskon siihen, että portfoliossa kannattaa näyttää vain niitä kuvia, joita haluaa ottaa lisää. Ne kuvat luovat lopulta yhteyden niihin oikeisiin tyyppeihin, jotka jakavat visiomme. Parasta on se, jos omaa sydäntämme varten saa myös asiakkaan sydämen läpättämään.

Jokavuotinen dokkarikuvaus alkoi tällä kertaa kesäkukkien istutuksella. Muutaman tunnin kuvauksesta tallentui kasapäin kauniita kuvia, mutta nämä otin sydäntäni varten.

dokumentaarinen perhekuvaus naniannette dokumentaarinen perhekuvausdokumentaarinen perhekuvaus espoodokumentaarinen perhekuvaus inspiraatio flow tila visio

Uutiskirjeet

Menu