Perhekuvaus on kaaos

Ystävät, perhekuvaus on kaaos.

Siinä se nyt tuli, joten voidaan mennä eteenpäin. Mutta ensin tarina.

Pari viikkoa sitten seisoin kuvanvalmistajani aulassa ja tarkistin tilaamiani kuvia. Kaiken pitää olla tiptop – ja kaikki oli tiptop. ”Pääsetkö takaisin kuvausfiilikseen?”, asiakaspalvelija kysyi. ”Huomasin, että ilmeesi muuttui, kun rupesit katsomaan näitä kuvia.”

Kappas.

”No, itse asiassa kyllä vain.” Äkkiä silmiin meni kasa roskia ja niitä alkoi kirvelemään. ”Jotkut kuvaukset menevät ihon alle”, sönkötin.

Perhekuvaus on aina kaaos. Se on kaaos silloinkin, kun mukana on vain yksi erityisen rauhallinen lapsi ja se on kaaos silloin, kun mukana on paljon enemmän jengiä.

Joskus se on kaoottista kaikille – mutta useammin vain minulle. Kun lasta jännittää, kun koiria stressaa, kun kuvaaja toivoo kuuta taivaalta. Kun on pakko tehdä kompromisseja, kun valo vaihtuu, kun hetki katoaa, kun odottaminen ei tuo haluttua kuvakulmaa. Kun linssillä on koko elämä, tämä tässä.

Kaaoksesta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – kuvauksissa on aina kivaa. Rakastan miljöökuvausta monestakin syystä, mutta yksi tärkeimmistä on sen arvaamaton luonne. Kaikenlaista on vuosien varrella käynyt ja kaikenlaista tulee käymään.

Ystävät, perhekuvaus on parhaimmillaan kaaos.

_ _ _

Tässä kuvauksessa on paljon ominta minua. Näiden viiden tyypin kanssa oli hyvä olla ja kuvata.

Aina toisinaan kuvaaja onnistuu ikuistamaan kuvia, joista hän tunnistaa itsensä ja joita hän itsekin mielellään katselee. Itse asiassa luulen, että jos minua pyydettäisiin tekemään yhteenveto seitsemästä ammattilaisvuodestani, saattaisin näyttää näitä kuvia.

Tämä jengi on luottanut perheensä kamerani eteen jo vuosien ajan. Jos minua pyydettäisiin tekemään yhteenveto siitä, millaista yrittäjyys parhaimmillaan on, saattaisin näyttää näitä kuvia.

Ja pyyhkiä roskia silmistäni. Kiitos, ystävät.

perhekuvaaja perhekuvaus on kaaosperhekuvaus on kaaos tuusulassaperhekuvaus on kaaosnosh organic perhekuvaus lapsikuvaus

Uutiskirjeet

Menu