Samalla kasvoi kuvaaja

”Yhä edelleen uskon, että useimmat tilanteet ovat vaikuttavampia sellaisenaan kuin kuvina.”

Kroatian reissulla, kuusi vuotta sitten, harmittelin miehelleni sitä, etten enää keksinyt mitään kuvattavaa. Sekä minulla että kameralla oli tylsää köpötellessä pieniä kroatialaisia kujia. Nautin lokakuun auringon lämmittämästä tuulesta enemmän kuin kuvaamisesta.

”Ennen sä kuvasit yksityiskohtia ja kaikkea pientä”, mieheni totesi. Selasin muistikortille tallentuneet kuvat ja tottahan se oli: en ollut kuvannut mitään pientä. Mitä oli tapahtunut? Valokuvauksesta oli tullut työ.

On hauska ajatella omaa kasvuaan kuvaajana. Kun aloitin valokuvausharrastuksen noin 15 vuotta sitten, olin kiinnostunut lähinnä epätarkasta taustasta. Muistan kuin eilisen kuinka Canon Powershot S2IS tarkensi apilankukkaan lähempää kuin nykyinen makrolinssini. Valkoisen, vaaleanpunaisen ja -vihreän sävyt täyttivät kuvan. Uusi valokuvaaja oli nähnyt päivänvalon.

Jokainen meistä on aloittanut ruohonjuuritasolta, osa varsin kirjaimellisesti. Paikallaan pysyvistä kohteista on helppo aloittaa. Sammal ei liiku, seinät eivät liiku, patsaat eivät liiku. Kerran Powershot-aikoinani ihailin matalalta paistavaa aurinkoa, joka painui pakkashangelle sitä hellästi silittäen. Mietin, oppisinko koskaan tallentamaan hetkiä kuten ne koen tai oppisinko koskaan lukemaan valoa, kuten sen näin? Yhä edelleen uskon, että useimmat tilanteet ovat vaikuttavampia sellaisenaan kuin kuvina.

Hiljalleen siirryin apiloista ja sammaleesta heiluviin oksiin ja lopulta kohteisiin, joiden kanssa tekninen osaaminen on se matalin rima. Väitän suurimman kasvuni kuvaajana kuitenkin tapahtuneen silloin, kun ymmärsin ennakoinnin ja tilannetajun merkityksen onnistuneen valokuvan synnyttämisessä. Teknisyys on vain vähän, kaikki muu on paljon.

”Sillä, joka osaa soveltaa tietoa omaan bisnekseensä, oppiminen nopeutuu.”

Uusimmassa podcastissa sanoin, että yksi tärkeimmistä yrittäjän ominaisuuksista on soveltamisen taito. Sillä, joka osaa soveltaa tietoa omaan bisnekseensä, oppiminen nopeutuu. Opin tämän heti urani alussa, kun en tiennyt mistään mitään, en tuntenut ketään ja fyrkkaa oli pyöreät nolla euroa. Sen sijaan minulla oli suhteellisen tylsä päiväduuni ja paljon luppoaikaa, jonka kulutin mieluiten selaamalla muiden kuvaajien sivuja, katsomalla YouTube -videoita ja suurkuluttamalla Creative Livea. Valokuvauksen osalta internet on ollut yliopistoni.

Aluksi tyylini oli sekoitus Jonas Petersonia ja Christine Pobkea. Puhumattakaan Anya Mariasta, jonka mustavalkoiset kuvat etsivät edelleen vertaistaan silmissäni. Inspiroituminen muista kuvaajista näkyi töissäni vielä pari ensimmäistä yrittäjävuotta. Vasta sen jälkeen aloin löytää oman tyylini – ja inspiraatiota kaikesta valokuvauksen ulkopuolella. En ole koskaan rakastanut valokuvausta kuten sitä nykyään rakastan, mutten myöskään koskaan ole inspiroitunut yhtä vähän valokuvista kuin nyt.

Tämä muutos näkyy myös asiakastöissäni. Vai näkyykö? Näiden seuraavien kuvien välillä on kuutisen vuotta. Mikä on muuttunut? Mikä pysynyt?

Noin kolme neljästä asiakkaastani on palaava asiakas. Se on todella hyvä prosentti, jonka eteen on tehty hartiavoimin töitä. Mutta se, että kuuden vuoden jälkeen sama asiakas ottaa yhteyttä, päihittää kaikki prosentit. Se on myös vähän jännittävää. Kaikki ehtii nimittäin muuttua kuudessa vuodessa kuvausotetta, tyyliä ja hinnoittelua myöten. Vai ehtiikö?

”Itse asiassa valo voittaa niin usein, että laittaisin kaikki panokset sille, jos olisin pelinaisia.”

Palaavien asiakkaiden kohdalla näen kasvuni selvimmin. Kaiken sen kehityksen lisäksi näen myös sen, mistä olen luopunut ja mistä kasvanut ulos. Toisinaan kaksi asiaa eivät mahdu samaan pakettiin. Joskus kepeys antaa tilaa tarinalle, joskus valo voittaa hamuamani taustan. Itse asiassa valo voittaa niin usein, että laittaisin kaikki panokset sille, jos olisin pelinaisia. En kaipaa noita epävarmuuden vuosia, jolloin jokainen kuvaus jännitti. Tuntuu hyvältä, että oman työn ydin on niin mukavuusalueellani, että kiperimmätkin tilanteet hoidetaan. Toisaalta, jännitys toi kuviin tiettyä tuoreutta, jota kuvissa voi olla vain silloin, kun kaikki on uutta.

Olen ikuisesti kiitollinen kaikille asiakkailleni, mutta hieman erityisemmän kiitoksen saavat palaavat asiakkaani. He ovat mahdollistaneet kasvuni aloittelijasta ammattilaiseksi. Heidän ansiostaan yritykseni on vakiinnuttanut paikkansa enkä ole joutunut kertaakaan miettimään sitä, että löisin hanskat tiskiin.

Tästä kuvauksesta muodostui yksi vuoden 2018 rakkaimmista töistä. Veljestrio ja heidän suuresti arvostamani äitinsä hyppäsivät jälleen kamerani eteen ja luottivat visiooni. Mikä on muuttunut, mikä pysynyt?

kuvaajan kasvu lapsikuvaaja espoo
kuvaajan kasvu lapsikuvaaja espoo
kuvaajan kasvu perhekuvaaja espoo

Uutiskirjeet

Menu