Kaksi Juhaa

Minulla on ollut elämässäni kaksi tärkeää Juhaa.

Ensimmäinen Juha – rauha hänen muistolleen – oli lukion filosofianopettajani. Juhalla oli aina harmaat farkut, jollaisia hän etsi lisää kirpputoreilta koko lukioaikani, ja jollaiset me hänelle lahjoitimme abishowssamme.

Juha soitti tunnilla poikkihuilulla ja lauloi David Bowien Nature Boyta. Hän nimesi hypoteeseja (“Heidin ja Henkan hypoteesi”) oppilaiden mukaan ja näytti meille elokuvia (Antz = Platonin valtio) – joita sitten kimpassa analysoimme. Kerran soitimme filosofi Ilkka Niiniluodolle kesken tunnin, koska Juha ei osannut vastata kysymyksiimme.

Kun haaveilin teoreettisen filosofian opinnoista, Juha toppuutteli. Hän tunsi minut yhdeksän filosofian kurssin perusteella – kuten hän tunsi kaikki oppilaansa. Kun eräs vuosikurssilaisemme menehtyi traagisesti kesken kouluvuoden, Juha itki edessämme ja kanssamme.

Toinen elämäni Juha on lukion äidinkielenopettajani. Kun notkuin käytävällä kirjan kanssa, hän pysähtyi kysymään mitä luen. Kerran hän suositteli minulle kirjaa, ja pidin siitä. Tämäkin Juha tunsi oppilaansa.

Kun seuraavan jakson kurssivalinnat julkaistiin, kävin mankumassa opolle, että hän vaihtaisi minut Juhan ryhmään. “Siellä on jo 42 opiskelijaa”, Janne sanoi. Olin vakuuttava perusteluissani. En kuulemma opi kenenkään toisen kurssilla yhtään mitään. Joko Janne ei halunnut ottaa riskiä tai hän halusi minusta nopeasti eroon: kerta toisensa jälkeen pääsin kurssille.

Kun haaveilin kirjallisuustieteen opinnoista, Juha rohkaisi minua tyylilleen uskollisena, murahdellen ja vähäeleisesti. Rakastin Juhan suoraa palautetta. Punakynällä tehdyt merkinnät “vähän lattea” tai “vältä kliseitä” siirtyivät esseepaperista minuun. Uskon, että juuri Juha sai minut löytämään rakkauteni sanoihin.

Lakkiaispäivänä Temppeliaukion kirkolla oli pistävä paiste. Kun asetuimme ryhmäkuvaan satapäisenä laumana, seisoivat elämäni Juhat jossain näkymättömissä, satavarmasti valmiina ansaitulle lomalle.

Onnea kaikille tänään juhliville, ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille. Mutta ennen kaikkea kiitos. Kiitos kaikenlaisille juhille; rohkaisijoille, näkijöille, kannustajille, haastajille.

(Julkaistu 1.6.2019)

yokuvaus ylioppilaskuvaaja

alppiruusupuisto yokuvaus