Joitakin vuosia sitten kiinnostuin tutkimaan jo elettyä kirjoittamalla eräänlaisia minikohtauksia elämästäni. Annoin itselleni pieniä tehtäviä, kuten “Listaa 5 ensimmäistä mieleesi juolahtavaa muistoa kukista ja kouluruoista ja ystävistä ja matkustamisesta ja…”.

Oikeastaan satunnaiset muisteloni saivat alkunsa niistä randomfaktoista, joita some tursuaa. “Tässä 5 randomfaktaa minusta” on monelle tuttu lausahdus. Randomeista tuli mielessäni satunnaisia, ja pian huomasin pääseväni syvemmälle itseen niiden avulla. Nopeasti mieleen pulpahtavat hetket ovat portteja menneeseen.

Vaikka kutsunkin muistojani satunnaisiksi, eivät ne sitä tietenkään ole. On jokin syy, että juuri tämä muisto nousi mieleeni ennen jotain toista. Että ajattelin juuri tässä järjestyksessä. Lapsuus, nuoruus, lyhyet hetket, pitkät retket – kaikilla on oma paikkansa mielessäni. Elämä koostuu tietyssä ajassa tapahtuneista ajattomista tarinoista, jotka haluan tallentaa.

En kirjoita kansien väliin eikä elämäni sellaisenaan ole kovin kiinnostava. Koen olevani niin tavallinen ihminen kuin olla voi. Uskallan silti väittää, että satunnaiset muistot liittävät minut toisiin: koiranomistajiin, vanhempiin, laman lapsiin, ainoisiin lapsiin, rillipäihin, punahiuksisiin, pulleisiin. Ehkä joku toinenkin löytää oman porttinsa minun sanajonojeni avulla.

Nyt siis tiedät, miksi blogini nimi on “Satunnaisia sanoja”. Julkaisen muisteloitani tänne aina toisinaan, joskus ja välillä. Toki kirjoitan paljon muutakin. Jos haluat seurata muisteloitani Instagramissa, seuraa aihetunnistetta #satunnaisia. Ensi kerralla kirjoitan turistipaidoista.