Kategoria-arkisto: Valokuvaajille

Luovia-iltateetä ja sympatiaa

Vain alle viiden euron viinit. Sen nimisen yhdistyksen perustimme (leikisti, turha ryhtyä yhdistysrekisteristä etsimään) ystäväni Minnan kanssa köyhinä opiskelijoina vuonna 2004. Toimintasuunnitelma oli helppo tehdä: joisimme vain alle viiden euron viinejä. Meillä oli teemapaidat ja lukemattomia mökkireissuja koirien kanssa. Välillä lasiin eksyi jotain kalliimpaakin. Sopivan mittainen katsaus henkilöhistoriaani Olen aina rakentanut yhteisöjä ja verkostoja. Aloitin…

Anna ihmisten nähdä sinut

On ensimmäinen tai toinen tai kolmas päiväni yrittäjänä yli seitsemän vuotta sitten, ja puhelin soi. Tuttu toiminnanjohtaja eräästä helsinkiläisestä järjestöstä tarjoaa töitä. Kieltäydyn. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀ Vain tuon yhden ainoan kerran minut on haettu kotoa töihin. Kaikki muut kerrat olen pitänyt ääntä itsestäni, tehnyt työni näkyväksi, ollut framilla, sanonut, että tässä nyt olen, ota tai jätä. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀…

Näin säilytän lomamielen arjessa

Lomalla on luova olo. Aivot ja mieli lepuuttavat, uusia kuvia ja tekstejä syntyy vähintäänkin päässä, mutta aika moni niistä päätyy myös ulkoiselle kovalevylle, kirjaimellisesti. Lomalla olen usein se valokuvaaja, joka haluaisin olla joka päivä. Reissun päällä kuljen kamera kaulassa ja pysähdyn kolmen sekunnin välein. Jaksan opettaa koirille uusia kuvaideoita ja olen loputtoman kärsivällinen. Kesästadissa kirjoitan…

Napu on nyt vähän väsynyt

Miten outo viikko! Olen ollut siellä sun täällä ja usein samanaikaisesti. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minulla on kiire. Ja väsy. Aivan tolkuton väsy! Moni voisi kalenteriini kurkatessaan todeta aikataulujeni olevan suorastaan ”pala kakkua”. Mutta minä olen introvertti, ja siksi nyt vähän väsyttää. Kalenterista lisää myöhemmin. Mikä on introvertti? Kärjistettynä, introvertti on tyyppi, joka arvostaa omaa…

Yrittäjä, pliis, lue tämä kirja

”Ai haluisitsä mennä kalliolle olemaan ja lukemaan?” kysyy mieheni, kun ohitamme toisemme mökkipolulla. Hän on menossa hääräämään, fiksaamaan tai puunaamaan jotain. Minä puolestani olen juuri heittänyt koirille keppiä veteen ja – puuh – nyt haluaisin vain olla. ”Mistä sä voit tietää, että mä ajattelin just tota?” vastaan. Olin ehtinyt siinä koiria uittaessa haaveilla lukuhetkestä kalliolla,…

Menu