Kategoria-arkisto: Yrittäjyys

Kyllä viikonloppu on aina viikonloppu

Viikonloppu se tuntuu aina viikonlopulta. Perjantai-illassa on oma pehmoinen tunnelmansa, vaikka lauantaina pitäisi herätä aikaisin ja lähteä töihin. Vielä kuuden yrittäjävuoden jälkeenkin viikonloppu tuntuu luissa ja ytimissä. Olen rytmittänyt viikkoni puolisoni aikatauluihin. Teemme molemmat työajatonta työtä ja voimme vaikuttaa itse vapaapäiviimme. Minä yrittäjänä tietysti enemmän, mutta miehenikin yllättävän paljon. Kalenterit on synkattu ja näen mille…

Instagram puts plank

Pari kuukautta sitten siivosin Instagramini. Poistin itseltäni satoja seuraajia, lähinnä spämmi- ja feikkitilejä ja joitain muita outoja, koska halusin mennä laatu edellä. Minua oli jo pitkään vaivannut se, että kuvani näkyivät ihan turhille käyttäjille. Goodbye, aurevuaar, moronoo. Päätin olla läsnä aidoille ihmisille, joita kiinnostavat kuvani ja tämä tallaamani polku. Somepelissä ei voita se, jolla on…

Oksitosiinihaaste

Haastan sinut vapauttamaan oksitosiinia. Ai mitä se Härkönen horisee? Oksitosiini on ihmeaine, mielihyvähormoni. Hellyydenosoitukset, kuten halaus ja kosketus, vapauttavat sitä. Oksitosiini on kuitenkin siitä jännä asia, että myös mukavan teon todistaminen vapauttaa sitä meissä. Näet, kuinka ohikulkija auttaa lastenvaunut bussiin. Oksitosiinia.Näet, kuinka asiakas edelläsi letkauttaa mukavan kommentin kassalle. Oksitosiinia.Näet kuinka koira kohtaa sille tärkeän ihmisen…

Kannattaako Facebook-markkinointi?

Tässä päivänä eräänä hipaisin Facebookissa kursorilla kohtaa, joka paljasti allaolevan infolaatikon. Siitä inspiroituneena naputin yksinkertaisen FB-päivityksen, jonka avaan tähän kaikkien iloksi. Muistetaan kuitenkin tämä: en vastusta FB-markkinointia. Se on joskus ainoa markkinointiväylä, johon minulla on varaa. Määritä jatkuva markkinointi ja hanki 28-51 sivustoklikkausta 35 € kuussa. Hirveä summa rahaa tuo 35 € kuussa! Sen verran…

Jähmettyneenä kahdeksan metrin korkeudessa

Kymmenisen vuotta sitten olin jähmettyneenä kahdeksan metrin korkeudessa silloisen työnantajani yläköysiradalla. Sitä oli ”paranneltu” eli rata oli korkeammalla, ja se oli vaikeampi ja pidempi. Kaikki alkoi yksinkertaisesta kysymyksestä: ”Haluutko testata uutta rataa?” Ja niin me lähdimme kollegani Jyrkin kanssa leirikeskuksen viereiseen metsikköön. Puin valjaat ja kypärän, kiipesin vaivattomasti korkeuksiin. Jyrki jäi alas varmistamaan. Rata oli…

Menu