Nani Annette Photography. » Happiness is in a moment.

Masthead header

Kaksikymmentäneljä tuntia sitten olin vielä keskellä parhainta häähumua Espoonkartanossa. Onnea hurmaavat Sabi & Pate!

naniannette-haat-espoonkartanossa-wedding-photography-finland002

naniannette-haat-espoonkartanossa-wedding-photography-finland001naniannette-haat-espoonkartanossa-wedding-photography-finland004naniannette-haat-espoonkartanossa-wedding-photography-finland005naniannette-haat-espoonkartanossa-wedding-photography-finland003naniannette-haat-espoonkartanossa-wedding-photography-finland007naniannette-haat-espoonkartanossa-wedding-photography-finland006naniannette-haat-espoonkartanossa-wedding-photography-finland008

Takaisin ylös|Varaa oma kuvauksesi|Suosittele kirjoitusta ystävällesi

naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy001

Täydellisessä maailmassa kaikki koiranpennut osaavat poseerata kameralle. Meille, jotka elämme epätäydellisessä maailmassa, kirjoitin viisi vinkkiä parempiin pentukuviin.

1) Valitse monipuolinen kuvauspaikka. Koska pennun kanssa täytyy toimia rivakasti, on hyvä valita kuvauspaikaksi alue, joka on mahdollisimman monipuolinen. Tessa-pentua kuvasimme Espoossa, Träskändan kartanon läheisyydessä. Löysimme lukuisia taustavaihtoehtoja kuten metsäpolkuja, sillan ja hoidetun puistoalueen. Huomioithan, että kuvauspaikan tulee olla turvallinen ja koirille sallittu.

2) Valokuvaa leikin tiimellyksessä. Koiranpennut tylsistyvät nopeammin kuin aikuiset koirat eivätkä ne jaksa keskittyä kovin pitkään kerrallaan. Rytmitä kuvaus erilaisten leikkien ja tehtävien avulla hauskaksi kokonaisuudeksi, johon pentu ei kyllästy. Ota spurtteja, revi lelua, mene piiloon, pyydä koiraa nuuskimaan ja kiipeilemään. Kuvaushetki on parhaimmillaan loistavaa aivojumppaa koirallesi ja se vahvistaa sinun ja pentusi välistä suhdetta!

3) Hyödynnä koirasi aisteja. Monet pennut reagoivat aistiärsykkeisiin herkemmin kuin aikuiset lajitoverinsa. Niillä ei ole vielä elämänkokemusta, jonka takia ne suhtautuisivat kohtaamiinsa asioihin välinpitämättömästi tai laiskasti. Monet aikuiset koirat reagoivat selän takana rapistelemaani leivinpaperiin vain kerran tai kaksi, mutta pentuja se jaksaa kiinnostaa. Koirapillin korkean äänen kuullessaan pennut kallistelevat päätään ja jähmettyvät paikalleen – usein suloisen hölmistyneinä.

4) Anna lapsuuden näkyä. Kuvat kertovat tarinaa koirastasi silloin, kun se oli lapsi. Älä yritä saada sitä poseeraamaan kuten aikuiset tai jos yrität, anna sen suorittaa tehtävä pentumaisen hassusti. Siinä missä aikuista koiraa voi vaatia istumaan suorassa, voi pentua vaatia vain istumaan. Jos pentusi leikkii itsekseen, rohkaise sitä ja kuvaa samalla. Jos pentusi haluaa hullutella, pidä tauko.

5) Hyödynnä apukädet. Koiravalokuvaajana tärkein apuvälineeni on koiran omistaja, johon otan huomattavasti enemmän kontaktia kuin koiraan. Kuvausapuri on kullanarvoinen juttu erityisesti silloin, jos koiran paikallapysyminen ei ole vielä ykkösluokkaa tai pentua joutuu palkkaamaan usein.

Sinä tunnet oman koirasi parhaiten ja tiedät, miten se käyttäytyy. Ennakoi ja pidä hauskaa! Jos olet kuvaamassa kaverin tuttua koiraa tai jotain aivan tuntematonta tapausta, luota siihen, että omistaja tuntee koiransa parhaiten. Yhteistyö mahdollistaa kauneimmat kuvat.

In a perfect world every puppy knows how to pose for the camera. I wrote five tips for us who live in an imperfect world…

1) Choose a location that allows you to make diverse photos. Good location makes everything quicker and keeps the puppy alert. (Keep safety in mind, always.)

2) Let the puppy believe that his/her photography session is the best thing in the whole world. It’s so much FUN!

3) Use the puppy’s sensitive senses to your advantage. Animal babies rarely ignore high-pitched noises or sudden movement.

4) Let the puppy be… well… PUPPY. Insist only what is needed.

5) The puppy’s owner is a key asset. They know their puppy better than I and are the best people to play with the pup and reward it.

Have fun in the autumn sun!

naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy002naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy003naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy004naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy005naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy006naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy007naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy008naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy009naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy010naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy011naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy012naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy013naniannette-koirakuvaus-espoo-koiranpennun-valokuvaus-photographing-a-puppy014

Takaisin ylös|Varaa oma kuvauksesi|Suosittele kirjoitusta ystävällesi

naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli001

Voi jestamandeera.

Punaisen piipun kievari Kauraleiväntiellä meinasi jäädä kakkoseksi omissa juhlissaan. Niin komean teltan oli leipomon väki pystyttänyt parkkipaikalle. Sinne mahtui monen sortin juhlijaa, virallista ja vähän epävirallisempaa.

Nauru kuultiin varmasti naapuripitäjässä asti.

Jo vuosikymmenten ajan Kotileipomo Siiskonen on taltuttanut savolaisten – ja toki meidän muidenkin – leivän nälän. Leipomon nettisivut löytyvät löytyvät osoitteesta kauraleipäpistefi, mikä on jotenkin kuvaavaa.

Vitostien varrella sijaitseva kievari on monelle tuttu taukopaikka. Se on leipomonmyymälä ja kahvila-ravintola Nuutilanmäellä. Perheyrityksestä vastaa nykyään kolmas sukupolvi, joka onnistuneesti säilyttää vanhaa ja kehittää uutta. Leivät ja piirakat leivotaan modernisti, mutta maku on mainion perinteinen. Onnistumisista kertovat myös juhlapuheet ja ruokapöytäkeskustelut, joihin on aina niin helppo valokuvaajana soluttautua.

Siiskosen kotileipomon pyrkimys saada “suut vehnäselle” toteutuu viimeistään silloin, kun maistaa ruiskuoripiirakkaa. (Tämä on tosi.)

Asiakas: Kotileipomo Siiskonen, Punaisen piipun kievari
Catering: Keittiömestari Heikki Salonen
Juontaja: Janne Kataja
Taikuri: Riku Pajari
Teatteri: Kaukasus

naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli002naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli003naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli004naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli005naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli006naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli007naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli008naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli009naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli010naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli011naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli012naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli013naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli014naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli015naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli016naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli017naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli018naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli019naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli020naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli021naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli022naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli023naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli024naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli025naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli026naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli027naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli028naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli029naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli030naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli031naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli032naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli033naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli034naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli035naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli036naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli037naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli038naniannette-tapahtumakuvaus-siiskosen-leipomo-mikkeli039

Takaisin ylös|Varaa oma kuvauksesi|Suosittele kirjoitusta ystävällesi

naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland001

Olimme startanneet aamuvarhaisella Washington DC:stä ensin pesulaan ja lopulta itärannikon moottoriteille. Jossain vaiheessa pysähdyimme kahville ja kaupoille, monesti ilmaisen wifin toivossa. Taukoilu on tehty Yhdysvalloissa helpoksi. Moottoriteiden palvelusaarekkeet ovat käteviä ja niistä löytyy erilaisia ravintola-alueita. Hiilarihumala on taattu, jos tankkaa Starbucksissa tai Dunkin’ Donutsissa, mutta ravitsevampiakin vaihtoehtoja mahtuu usein saman katon alle.

Marylandin osavaltion pääkaupunki Annapolis toivotti tervetulleeksi kyltein ja kesätuulessa liehuvin tähtilipuin. Parkkeerasimme jollekin pikkukadulle neljännesdollareilla ja kävelimme kohti satamaa. Kaikki ohittamamme seurueet tuntuivat olevan lomalla. Minustakin tuntui siltä, että otimme irtioton lomallamme lomastamme vierailemalla tässä pikkukaupungissa. Päässä pyöri (taas) Ally McBealista tuttu “Maryland I’m Coming Home”, joka on tullut vuosien varrella varsin tutuksi lähipiirilleni…

Ja kotoisalta olo tuntuikin.

Vajaan neljänkymmenentuhannen asukkaan Annapolis tunnetaan lähinnä laivastoakatemiastaan ja St. Johnin opinahjosta. Minusta se muistutti aika paljon Georgetownia, jossa tein Jennyn & Bradin kuvauksen. Suomalaisittain Annapolisia voisi kai verrata Tammisaaren tai Hangon tyyppisiin pikkukaupunkeihin. Sen pittoreski katukuva muistuttaa kuitenkin siirtomaa-ajasta ja on perin brittiläinen. Suloiset tiilitalot, värikkäät, pienet kivitalot ja kauniit ikkunapokat. Jonkun talon seinässä heiluu Union Jack.

Satamassa – Chesapeake Bayn rannalla – hörpin jälleen yhtä monista Starbucks-kahveistani. Ilta-aurinko oli kultaisimmillaan ja sai miljöön näyttämään yhä kutsuvammalta. Laituriin lipui veneistä suurin, jonka kannelta ihmiset vilkuttivat. Ravintoloissa tarjoiltiin rapuja. Annapolisia merellisempää paikkaa saa hakea. Uskon, että pidempi visiitti olisi näyttänyt meille uusia puolia ja tutustuttanut kaupunkiin paremmin. Mutta toimi se näinkin, itse asiassa tosi hyvin. Jos siis ikinä olet itärannikkoajelulla ja ehdit pistäytymään tässä cityssä, tee se.

Annapolis oli muuten ainoa paikka, josta löysimme majoituksen sormia napsauttamalla. Suosittelen ehdottomasti tarkastamaan pienempien, (turisti)paikkakuntien yöpaikkatarjonnan hyvän sään eli ilmaisen wifin aikana. Annapoliksen jälkeen opimme kantapään kautta millaista on etsiä väsyneenä ja nälkäisenä kohtuuhintaista majapaikkaa vain ajelemalla ympäriinsä. Loppureissun ajan varasimme majoituksen aina lähtöpäivän aamuna. Varauksiin käytimme useimmiten Travelocity-sivustoa, joka ainakin jenkeissä tuntui toimivalta. Hyviä on varmasti monta.

naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland002naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland003naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland004naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland005naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland006naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland007naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland008naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland009naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland010naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland011naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland012naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland013naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland014naniannette-roadtrip-annapolis-travel-photographer-maryland015

Takaisin ylös|Varaa oma kuvauksesi|Suosittele kirjoitusta ystävällesi

Katson kelloa 4:34. Myy-koira on juuri hypännyt jalkopäähäni ja ajattelen kuinka makeasti saan jatkaa uniani.

Kello 5:01 nousen turhautuneena peittojen välissä pyörimiseen.

Pujotan koirat verkkareihinsa. Itselleni kaivan talvivaatekätköstä FightBack-pipon ja sormikkaat.

Kello viisi maailma on erilainen eikä kukaan ole missään. Paitsi ne viisi ihmistä (joista yksi on bussikuski) ja yksi koira (pieni ja musta), jotka kohtaamme vartin ulkoilun aikana.

Parin tunnin kuluttua Käpylä on herännyt. Silloin Pohjolankadulla odotetaan raitiovaunua ja Koskelantiellä bussia. Autoilijat tuskastelevat tänäänkin ruuhkissa mennen tullen.

Pipo oli varusteistani sopivin. Risasta oikean käden sormikkaasta tunsin kylmän syyspäivän, joka alkoi aivan liian aikaisin.

naniannette-cockerspaniel-photographer-hundfotograf-hundbild-koirakuvaus

Takaisin ylös|Varaa oma kuvauksesi|Suosittele kirjoitusta ystävällesi
  • exciting